tiistai 1. helmikuuta 2011

Tammikuun yhteenvetoa

7 kertaa juoksua, 9 kertaa agilitya ja kerran gymillä. Siinä tammikuun tilastollinen saldo. Onkohan jossain kehitytty...eilisen perusteella ei, mutta ehkä ihan pikkaisen kuitenkin, mutta kuinka voi olla niin vaikeaa muistaa asioita, muistaa pitää kädet alhaalla, muistaa puhua yhtäaikaa, kun liikkuu, muistaa vedättää koiraa kontakteilla, muistaa olla palkkaamatta kädestä, muistaa olla rento lähdössä, muistaa olla rintamasuunta ponnistuskohtaa kohden. Siinä muutama noin mainitakseni.

Juoksu on meidän juttu, se me molemmat osataan! Loffo osaa aksaakin, mutta mulla on vielä pitkä tie. Oikein nolottaa kaikki haaveet ja unelmat mitä olen kuvitellut meidän tekevän. Ja olen vielä sanonut ne ääneenkin. Tyhmä. Miten olen voinut kuvitella osaavani ohjata bortsua. En tiedä. Se näyttää niin helpolta, kun vuosikausia bortsuja ohjanneet menevät radalla. Mutta nyt olen vihdoin ja viimein pudonnut maan pinnalle, mutta yritän olla vajoamatta maan alle.

Jospa listaisin positiviisia asioita mitä ollaan tammikuussa saavutettu. Pitkä tauko. Hmh. Öööööö. No, ainakin Loffo on oppinut tekemään töitä huolimatta siitä missä palkka on. Voin ohjata sen vaikka miten ja se syöksyy lelulle vasta, kun se on sen nenän edessä tai tulee lupa. Se on hieno edistysaskel. Muuta ei just tule mieleen :p

Petyin ja turhauduin eilen niin kovaa treeneissä, kun jätkä ei pysynyt lähdössä. Ei sitten millään. Aina hiippaili ja luimisteli. Lopulta Johanna meni seisomaan viereen ja murisi sille. Se toimi. Mutta ei mulla aina oo Johannaa murisemassa. Mä en tiedä mitä mä ton asian kanssa teen, siitä alkaa taas tuleen semmonen mörkö. Olin jo pääsemässä siitä yli, kun oli useita onnistumisia takana. Mutta se on nyt takas taas. Eilen turhauduin niin kovaa, että jouduin lähtemään ennen radalle lähtöä pois, ulos rauhoittumaan. Alkoi jo savu nouseen pahasti korvista. Jälkeenpäin, kun mietin, niin mä useimmiten uskon meihin radalle mennessä. En eilenkään tehnyt siinä poikkeusta; oletin, että me suoriudutaan hienosti. Oliko se sitten ylimielisyyttä, joka sitten purkautui turhautumisena - en tiedä. Pettymys kuitenkin siihen, että ollaan vielä tällä tasolla. Onhan koira jo 1v 3kk (ironiaa) ;).

No, jatketaan harjoituksia kuitenkin. En aio ihan canicrossiin 100% siirtyä - vielä. Ensi viikolla jos sääherrat sallivat on vuorossa Turun reissu; Jaakko Suoknuutin oppiin. Viime lauantaina Anders veti meille treenit; oli oikein mielenkiintoista. Että kyllä mä yritän oppia :)