Eilen sain mieluisan viestin "haluaisko Loffo lähteä treenaamaan Marilynin kanssa agilitya?" AI ETTÄ HALUISKO :D No haluttiin ja kotijoukoillekin se kävi, joten illalla suuntamisemme kohti agilityhallia. Reppu oli pakattuna nameilla, krookulla, tennissukalla, naksulla ja vesipullolla. Eiköhän näillä päästä alkuun.
Hallille päästyämme Loffoa hieman jännitti, kun isot koirat haukkui. Tämä reaktio oli onneksi ihan ohimenevä ja pian pikkumies jo reippaasti tutustui mm. lk collie Ykään ja pieneen shelttiin, jota me ei vielä tunneta. Ja totta kai ovesta asteli myös ah-niin-ihana Marilyn, joka oli pukeutunut jumpperiin. Sori, en voinut vastustaa kiusausta ;) Tosin jumpperin päällä tällä sirolla amstaffineidolla oli tietty nahkatakki ja punainen blingbling -kaulapanta. Aika makee tytsy <3 Marilyn on noin 3 viikkoa Loffista vanhempi, joten yhteinen sävel löytyi aika nopeaan. Pennut kirmasivat pitkin treenikenttää innoissaan, tosin Marilyn ajoittain jyräsi meidän siroa bc-herraa, niin että taisi kirsun sieraimetkin olla hiekassa.
Sitten päästiin asiaan!! PUTKI kutsui. Loffo on kerran 8 -viikkosena mennyt putken, joten en olettanut sen sitä muistavan. Heitin Krookun putkeen ja sinne meni jätkä perässä. Otettiin pari toistoa molemmilta puolilta putki suorana ja suht pitkänä. No problem. Olen tehnyt kotona mattotelineellä jäätyneenä olevan maton kanssa "putkea". Siis se on jäätynyt mattotelineeseen ja roikkuu maahan asti, joten otetaan kaikki hyöty irti tästä laiskuuden huipentumasta ja käytetään sitä putkena :D
Aidan siivekkeen kierrot eri kulmista vuorossa seuraavana. Loffon ollessa vasemmalla puolella homma meni hienosti, mutta oikealta puolelta ryykäsi vasemmalle. On siis sivulle tulo -treenit tehnyt tehtävänsä. Täytyy alkaa vahvistamaan oikeaa puolta myös. Kiitos LHD (Jenni) neuvoista taas kerran :) Laitoin lelun aina siivekkeen taakse ja lähetin koiran hakemaan sitä. Toistoja muutama molemmalle puolelle.
Sitten jätkä vietiin seisomaan puomin kontaktille. Takapää heilui mihkä sattuu ja pienessä päässä pyöri "en tajua mitä sä haluut mun tekevän". Näytin sitten kädestä pitäen, että "tässä näin seistään ja kosketaan nenällä maahan, ihan niin kuin olet osannut jo kuukauden tehdä". Lamppu syttyi ja homma toimi. On nämä bc:t kyllä aika helppoja tai sit meillä on joku valiohuippuyksilö <3
Yksi pieni harjoitus lopuksi vielä, jossa mentiin putkesta ja juostiin siivekkeiden läpi hakemaan maalissa odottavaa sukkaa. Sukka veti enemmän kuin putki ja kerran poitsu karkasi hakemaan sukkaa, mutta annettakoon tämä anteeksi ;). Muutama toisto näitäkin.
Loffon kanssa taitaa olla se ongelma, että sen kanssa voisi treenata loputtomiin. Mitään väsymisen merkkejä ei ollut ja kotona jätkä jatkoi vielä luun syömistä, vaikka luulin sen olevan ihan dööd. Ennen treenejä oltiin kuitenkin oltu lasten kanssa pulkkamäessäkin noin tunnin...mikäköhän triathlonisti tästä tulee?!
Tarkoitus on jatkaa Helkan ja Marilynin kanssa treenejä epäsäännöllisen säännöllisesti. Pitää miettiä minkälaisia ohjauskuvioita voisi alkaa harjoittelemaan. Esteitä, kun ei vielä kovin montaa voi opettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti