perjantai 31. heinäkuuta 2009

Kevytkenkäistä juoksentelua

Eilen olin juoksemassa. Kevyt oli askel. Musiikin tahdittaessa matkaa jalka nousi kyllä ihanan kevyesti. Ilman musiikkia mun juoksemisesta ei tulisi varmaan mitään. Se antaa virtaa. Varsinkin aamupoikien Pummi -biisillä pääsee hyvin alkuun.
Juoksen melkein aina saman 5 km lenkin. Pitäisi juosta kauemmin silloin, kun se kulkee - eri reittiä välillä.
Juoksulenkille lähtiessä olin tosi huonotuulinen ja väsynyt. Töiden aloittaminen loman jälkeen on ollut haasteellista. Ehkä pieni tauko treenaamisessa on ollut paikallaan, ei se kunto varmaan ihan niin nopeasti laske ja siksikin juoksu kulki eilen. Nyt on taas päästy treenamisen makuun, kun pieni flunssa on selätetty ja tarkoitus on viikonlopun aikana hikoilla.
Edellispäivänä tehtiin lasten kanssa viivajuoksua. Tässä kuva:


Viivajuoksua pitäisi alkaa harrastamaan enemmän lenkin yhteydessä. Tekee hyvää räjähtävälle lihasvoimalle vai miksi sitä nyt sanotaan :D
Eilisellä lenkillä mietin, että vuoden päästä saatan jo juosta meidän tulevan perheenjäsenen kanssa. Canicross on sitten joskus tavoitteena.
Siitä päästiinkin lempiaiheeseeni: koirat. Olen lainannut kirjastosta pari kirjaa; toisessa keskitytään huomionhakijoihin ja pelkopurijoihin ja toinen on Hallgrenin kirjoittama ongelmakoirat ja koiraongelmia. Eilen niitä lukiessani mietin, että onkohan tämä nyt ihan oikea tapa maalata kaikki uhkakuvat seinälle, mutta toisaalta on hyvä verestää muistia, että välttää kunnon ongelmat.
Ihan mielenkiintoista luettavaa kyllä ja haaveilen tekeväni hieman yhteenvetoa kirjoista saatuani ne päätökseen.
Nyt ruokkis päätökseen ja takaisin töiden pariin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olishan se Canicross kivaa joo :) Siitähän munkin juoksuharrastus alkoi, kun mentiin Elviksen kanssa canicross-treeneihin. Jotenkin kummasti Elvis vaan on vähän tipahtanu pois juoksutouhuista, meillä kun ne roolit meni päinvastoin: minä vedin Elvistä eikä toisinpäin :) Kyllä mä silti taas syksyllä otan Eevin mukaan juoksemaan, ei jaksa tehdä ensin pitkää kävelyä ja sit lähteä juoksemaan vielä.
Mutta jos sun askel alkaa tuntua yhä kevyemmältä, niin ehkä ens vuonna tuut jo mun kanssa juoksemaan puolimaratoneja!
Anu

Marjo kirjoitti...

Joo, se vois olla aika kiva tähtäin. Pitäs oikein miettiä tota juoksemistakin, että siinä olis joku järki mukana. Siis lenkkien pituuksissa ym. Notta kehittyis.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Kurkkimassa koiramaista elämäänne. HIenoa, että olet saanut luvan koirulille. Nuo säännöt muakin mietitytti, kun en ole lainkaan koiraihmisiä. Ei tuollaisista vois pitää kiinni. Mieli heltyis kuitenkin. ;)

Hienoa, että juoksu kulkee. Milloinkohan mäkin saisin juostua 5 km nauttien? Hmm. Pikku hiljaa ehkä.

Mukavaa viikonloppua!

Sanna

Marjo kirjoitti...

Mun mielestä nyt on ihan ensiarvoisen tärkeää sujuvan arjen kannalta, että on säännöt etukäteen mietitty. Arki on niin paljon mukavampaa ja helpompaa kaikille, kun ylimääräinen häsläys on poistettu. Eikä koira siitä kärsi, kun ei muusta tiedä :)Bordercollien tai muunkaan koiran kanssa kerran parin lipeäminen säännöistä tekee sen, että koira yrittää uudestaan ja uudestaan rikkoa sääntöjä. Onhan se jo kerran siitä palkittu.

Systemaattisuus siis kunniaan :) Ei oo kylläkään mun paras puoleni. Katsotaan kuinka onnistutaan.