Tuntuu, että en ole kirjoittanut ikuisuuksiin. Aika menee niin, että ei mukana meinaa pysyä! Ihan järkkyä. Time flies when you're having fun. Tai jotain. Mitäköhän sitä haluais nyt sitten muistiin kirjoittaa...
Aloitetaan agilitysta. Ollaan päästy VASsin agilityryhmään, joka treenaa maanantaisin. Kahdet harkat on ollut. Ekalla kerralla oli tehty 2 -luokan hyppäri, joka pystyttiin tekeen melkeen kokonaan (paitsi rengas). Rimat on nyt medeissä. Meni yllättävän hienosti. Ainakin olin ihan fiiliksissä radan jälkeen. Tykkään niin tosi kovaa mennä ton koiran kanssa, vaikka välillä "vähän" häsätäänkin. Mielestäni olen kuitenkin onnistunut rauhoittamaan omaa ohjausta aika paljon. Tuomio Jenniltä tulee varmasti seuraavaksi, kun nähdään :D Mulle merkkaa tosi paljon, että Loff on niin innoissaan. Se on ihan huippua! Kerrankin joku, joka on vähintäänkin yhtä innostunut agilitysta kuin minä :D
Viime maanantaina oli keppikulma -harkat. Kepeille mentiin ihmekulmista ja pystyin lähettelemään, leijeröimään, valssailemaan ja leikkaamaan kepeillä. Kaaret on vielä ja aion ne pitääkin aika kauan, että tulee maximivarmuus. Keskeltä kaaret olivat jo poissa (kun ei löydetty niitä :p). Ei onneksi haitannut. Ainut mitä ei kestänyt kepeillä oli se, kun olin itse liian lähellä sisäänmenoa. Olin muka törkkäämässä sitä sinne, mutta hämääntyi siitä vaan ja alkoi säheltämään. Tietyssä tilanteessa tuo on todnäk tarpeellista, että saa käännöksen ennen keppejä pieneksi, joten täytynee alkaa harjoitella myös tällaisia tilanteita.
Puomia otin myös itsekseni, kun siitä on jäänyt vähän huono fiilis kesän jäljiltä. Alkoi hiipimään alastuloa. Nyt laitoin namin loppuun, hetsasin remmissä alussa ja juoksin sen kanssa namille. Toimi. En mielestäni joutunut yhtään vetämään tyyppiä mukana. Tosin oma liikekin oli koko ajan vieressä ja ilmeisesti se aijaaminen johtuu oman liikkeen pysähtymisestä tai jälkeen jäämisestä. Täytyy käyttää apuohjaajaa aina, kun mahdollista.
Kotona olen harkannut hieman eri tekniikoita, kun vielä on pihaa (ja kesää) jäljellä. Välillä roiskii rimoja, mutta lopetan heti ja huokailen kärsivänä nostaessani rimaa. Lähdössä olen tehnyt niin, kun hiippailee, että kävelen kohti ja murahtelen ja sitten seisoskellaan vähän aikaa niin, että ei tehdä mitään. Mielestäni toimii. Olen näillä näkymin päätymässä siihen, että laitan makaamaan lähtöön - tuntuu olevan luontevampi asento. Pitää vaan jättää tarpeeksi kauaksi.
Tokoakin ollaan harkattu. Ollaan VASsin tokon alkeet -kurssilla, johon olen vissiin päässyt 2 - 3 kertaa. On se kumma, kun agilitylle ja omille juoksutreeneille löytyy aina aikaa, mutta jostain syystä tokolle ei niinkään...No, viime harkoissa Loffo keskittyi katsomaan naapurikentän agilitytreenejä ja minä yritin treenata tokoa (ja haaveilin pääseväni testaamaan niitä ohjauksia mitä kentällä tehtiin ;)). Välillä sitten yhdessä jotain häsättiin. En tiedä onko meistä tokoilijoiksi. Kunhan nyt jotain opetellaan.
Juoksemassa ollaan Loffon kanssa käyty pari kertaa viikossa ja juuripa muistin, että Canicrossin SM -kisoihin taitaa olla ilmoittautuminen näinä päivinä...meillä taitaa vaan muutto olla juuri silloin..vaikka ihan oikeesti kyllä huvittais mennä - kuka lähtis potkiin mua persuksiin sinne kisoihin?! ABB:llä aloitti FunRunners -ryhmä, jossa treenataan juoksutekniikkaa, sinnekin ilmoittauduin. Tuntuu tosi tehokkaalta, joten tätä täytyy jatkaa! Pilates,jooga -tunnilla olen käynyt torstai -iltaisin. Joten ei ihme, että Heini jo kysyikin että meeks äiti tänäKIN iltana jumppaan...Ehkä äidin ei ihan niin paljon tarvis mennä :p Ikuinen dilemma.
Tilasin Loffolle parin viikon päähän hierojan Seinäjoelta. Ihan kiva käydä hoidattamassa poitsua, vaikka mitään kummaa ei tunnu olevankaan. Pitäähän sitä urheilijaa huoltaa. Pitäs vissiin itsellekin hommata joku hieronta, kun jalat tuntuu aika tukkoselta. Ja kurkku :/ Mutta siihen ei vissiin hieronta auta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti