7 kertaa juoksua, 9 kertaa agilitya ja kerran gymillä. Siinä tammikuun tilastollinen saldo. Onkohan jossain kehitytty...eilisen perusteella ei, mutta ehkä ihan pikkaisen kuitenkin, mutta kuinka voi olla niin vaikeaa muistaa asioita, muistaa pitää kädet alhaalla, muistaa puhua yhtäaikaa, kun liikkuu, muistaa vedättää koiraa kontakteilla, muistaa olla palkkaamatta kädestä, muistaa olla rento lähdössä, muistaa olla rintamasuunta ponnistuskohtaa kohden. Siinä muutama noin mainitakseni.
Juoksu on meidän juttu, se me molemmat osataan! Loffo osaa aksaakin, mutta mulla on vielä pitkä tie. Oikein nolottaa kaikki haaveet ja unelmat mitä olen kuvitellut meidän tekevän. Ja olen vielä sanonut ne ääneenkin. Tyhmä. Miten olen voinut kuvitella osaavani ohjata bortsua. En tiedä. Se näyttää niin helpolta, kun vuosikausia bortsuja ohjanneet menevät radalla. Mutta nyt olen vihdoin ja viimein pudonnut maan pinnalle, mutta yritän olla vajoamatta maan alle.
Jospa listaisin positiviisia asioita mitä ollaan tammikuussa saavutettu. Pitkä tauko. Hmh. Öööööö. No, ainakin Loffo on oppinut tekemään töitä huolimatta siitä missä palkka on. Voin ohjata sen vaikka miten ja se syöksyy lelulle vasta, kun se on sen nenän edessä tai tulee lupa. Se on hieno edistysaskel. Muuta ei just tule mieleen :p
Petyin ja turhauduin eilen niin kovaa treeneissä, kun jätkä ei pysynyt lähdössä. Ei sitten millään. Aina hiippaili ja luimisteli. Lopulta Johanna meni seisomaan viereen ja murisi sille. Se toimi. Mutta ei mulla aina oo Johannaa murisemassa. Mä en tiedä mitä mä ton asian kanssa teen, siitä alkaa taas tuleen semmonen mörkö. Olin jo pääsemässä siitä yli, kun oli useita onnistumisia takana. Mutta se on nyt takas taas. Eilen turhauduin niin kovaa, että jouduin lähtemään ennen radalle lähtöä pois, ulos rauhoittumaan. Alkoi jo savu nouseen pahasti korvista. Jälkeenpäin, kun mietin, niin mä useimmiten uskon meihin radalle mennessä. En eilenkään tehnyt siinä poikkeusta; oletin, että me suoriudutaan hienosti. Oliko se sitten ylimielisyyttä, joka sitten purkautui turhautumisena - en tiedä. Pettymys kuitenkin siihen, että ollaan vielä tällä tasolla. Onhan koira jo 1v 3kk (ironiaa) ;).
No, jatketaan harjoituksia kuitenkin. En aio ihan canicrossiin 100% siirtyä - vielä. Ensi viikolla jos sääherrat sallivat on vuorossa Turun reissu; Jaakko Suoknuutin oppiin. Viime lauantaina Anders veti meille treenit; oli oikein mielenkiintoista. Että kyllä mä yritän oppia :)
tiistai 1. helmikuuta 2011
maanantai 17. tammikuuta 2011
Hyvää uutta vuotta!
Hups, johan on vierähtänyt viimeisestä päivityksestä. Paljon on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista; uusi (vanha) työpaikka, Rukan reissu, treenaamista muun muassa. Tilasin Canistempus -treenikalenterin ja olen sille päivittänyt harkkoja. Voisin ne pikaiseen tähän summata ja mitä niistä on jäänyt käteen.
Jennin kanssa olen päässyt muutamaan otteeseen treenaamaan. Silloin ollaan keskitytty tekniikkaan, edelleen samat ongelmat kuin aikaisemmin. Siis mulla. Kädet liian ylhäällä, mutta ehkä, korostan ehkä, jotain parannustakin on tullut. Maltan paremmin, Loffo pääosin pysyy paikalla lähdössä ja ainakin mua ei voi syyttää ettenkö yrittäisi...
Yksikseni olen treenannut esteitä. Rengas on jollain mallilla, vaatii vielä toistoja. Kepeissä 6 kaarta, keinua on koluuteltu. Ei mitään erikoista noissa.
Mielestäni ollaan tässä kuukauden aikana aikuistuttu molemmat taas piirun verran :)
Viime viikonloppuna oltiin Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssilla Pietarsaaressa. Ajelin itsekseni sinne molempina päivinä ja olin ainoa "ulkopuolinen". Ei siinä mitään, tuttuja naamojahan siellä oli vuosien takaa ja mukavaa porukkaa. Pullaa ja kahvia riitti! Loffokin pääsi pussailemaan KC:n kanssa, joka on oikein tuomarisperheen bortsutyttö :D No, ehkä me jotain opiskeltiinkin siellä.
Alkuun Ulla katsoi kaikkien koirien liikkeet, Loffossa ei huomauttamista. Ensimmäinen harjoitus oli set point -harjoitus, jossa oli ponnari merkkaamassa koiralle ponnistuskohtaa ja yksi aita, jossa rima hyvin matalalla. Ulla katsoi koiran perustekniikkaa. Loffosta huomaa, että on vielä nuori koira; etupää tarvitsee vielä aikaa. Alastulot vähän "sekavia", mutta käyttää hyvin takapäätään. Seuraavassa harjoituksessa oli tasa-okseri, rimat noin 30 cm. Tämä oli painonsiirtoharjoitus.
Tasasarja -harjoituksessa Loffo päätti hieman oikaista ja vetäs 4,5 esteet samalla loikalla. Mitä turhaa ruvetaan hienostelemaan! Tää harjoitus on hyvä kokoamisharjoitus, jota Ulla suositteli meille. Loffo löysi rytmin hyvin.
Nyt en jaksa purkaa viikonloppua enempää, kello alkaa olemaan klocka. Yhteenvetona viikonlopusta voisi sanoa, että hyviä ajatuksia tuli, mutta osa tuntui menevän vähän turhan nipottamiseksi. Keskiviikkona Loffolla on fyssari, siellä saadaan vinkkejä kuinka etupään syvätukea vahvistetaan, tätä kun suositeltiin meille. Ei tee pahaa mullekaan :)
Jennin kanssa olen päässyt muutamaan otteeseen treenaamaan. Silloin ollaan keskitytty tekniikkaan, edelleen samat ongelmat kuin aikaisemmin. Siis mulla. Kädet liian ylhäällä, mutta ehkä, korostan ehkä, jotain parannustakin on tullut. Maltan paremmin, Loffo pääosin pysyy paikalla lähdössä ja ainakin mua ei voi syyttää ettenkö yrittäisi...
Yksikseni olen treenannut esteitä. Rengas on jollain mallilla, vaatii vielä toistoja. Kepeissä 6 kaarta, keinua on koluuteltu. Ei mitään erikoista noissa.
Mielestäni ollaan tässä kuukauden aikana aikuistuttu molemmat taas piirun verran :)
Viime viikonloppuna oltiin Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssilla Pietarsaaressa. Ajelin itsekseni sinne molempina päivinä ja olin ainoa "ulkopuolinen". Ei siinä mitään, tuttuja naamojahan siellä oli vuosien takaa ja mukavaa porukkaa. Pullaa ja kahvia riitti! Loffokin pääsi pussailemaan KC:n kanssa, joka on oikein tuomarisperheen bortsutyttö :D No, ehkä me jotain opiskeltiinkin siellä.
Alkuun Ulla katsoi kaikkien koirien liikkeet, Loffossa ei huomauttamista. Ensimmäinen harjoitus oli set point -harjoitus, jossa oli ponnari merkkaamassa koiralle ponnistuskohtaa ja yksi aita, jossa rima hyvin matalalla. Ulla katsoi koiran perustekniikkaa. Loffosta huomaa, että on vielä nuori koira; etupää tarvitsee vielä aikaa. Alastulot vähän "sekavia", mutta käyttää hyvin takapäätään. Seuraavassa harjoituksessa oli tasa-okseri, rimat noin 30 cm. Tämä oli painonsiirtoharjoitus.
Tasasarja -harjoituksessa Loffo päätti hieman oikaista ja vetäs 4,5 esteet samalla loikalla. Mitä turhaa ruvetaan hienostelemaan! Tää harjoitus on hyvä kokoamisharjoitus, jota Ulla suositteli meille. Loffo löysi rytmin hyvin.
Nyt en jaksa purkaa viikonloppua enempää, kello alkaa olemaan klocka. Yhteenvetona viikonlopusta voisi sanoa, että hyviä ajatuksia tuli, mutta osa tuntui menevän vähän turhan nipottamiseksi. Keskiviikkona Loffolla on fyssari, siellä saadaan vinkkejä kuinka etupään syvätukea vahvistetaan, tätä kun suositeltiin meille. Ei tee pahaa mullekaan :)
maanantai 13. joulukuuta 2010
Estevarmuutta
Lauantaina kävin Loffon (ja Olavin) kanssa hallilla ottamassa pikaseen kontakteja, rengasta ja keppejä. Puomilla ekaksi pari kertaa vain alastuloa, hyvin löytää paikan. Sitten koko puomi - hienosti pysähtyi vaikka olin missä milloinkin. Kesti lelun heitot ja vaikka mitkä hetkuilut. Sama Aalla - en nyt just keksi mitään ongelmaa niissä...En edes vaikka mietin :) Olen siis tyytyväinen. Katsekin oli oikeaan suuntaan.
Keinun alastuloa rämisyteltiin muutama kerta, ei kyllä hetkauttanut mitenkään. Loffo on niin keskittynyt siihen tekemiseensä, että sais varmaan vaikka pommi räjähtää vieressä. No ehkä ei sentään, mutta kovin vähästä ei hetkahda.
Keppejä otin kaarilla. Tarkoituksena oli siedättää siihen, että lelu on palkkana lopussa - nykyään kääntyy herkästi muhun päin, kun lopettaa pujottelun. Lelun heiton kesti hyvin, mutta se, että lelu oli valmiina keppien päässä onnistui vasta tokalla kerralla. Heh, on nää bortsut hankalia :D
Loffo kävi lonkka- ja kyynärkuvissa Seinäjoella viime viikolla ja sieltä lähti kennelliittoon epäviralliset tulokset loistavilla arvosanoilla. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Tämän innoittamana koitin yhtä 50 cm hyppyä. Mun pitää perehtyä vähän paremmin tuon hyppäämisen opettamiseen, pudotti aina jos lelu oli esim aidan takana. Pysytään midi -hypyissä ja katsotaan noita korkeita hyppyjä jonkun asiansa osaavan kanssa. Muutenkin olen ajatellut, että hyppy opetetaan hyppynä eli mennään yhtä hyppyä kerralla eri häiriöillä jne. Rimat radalla nostetaan sitten joskus.
Rengasta otettiin myös. Olen sitä aikaisemminkin treenannut muutamia kertoja, en saanut virhetilannetta aikaiseksi - hyvä hyvä. Rengas oli jo maxi -korkeudessa, mutta vielä heiluttelin (tai Olavi heilutteli) lelua renkaan läpi, tai no itse asiassa kerran lelu oli valmiina palkkana maassa ja hyppäsi silti.
Itsenäisyyspäivänä oli Janitan luento radanlukutaidosta. Oli kyllä huippuinspiroiva luento. Toivottavasti päästään tänään treeneihin; palan halusta päästä koittamaan ohjaamaan tietä pitkin. Tää oli mulle todellinen oivallus!
Keinun alastuloa rämisyteltiin muutama kerta, ei kyllä hetkauttanut mitenkään. Loffo on niin keskittynyt siihen tekemiseensä, että sais varmaan vaikka pommi räjähtää vieressä. No ehkä ei sentään, mutta kovin vähästä ei hetkahda.
Keppejä otin kaarilla. Tarkoituksena oli siedättää siihen, että lelu on palkkana lopussa - nykyään kääntyy herkästi muhun päin, kun lopettaa pujottelun. Lelun heiton kesti hyvin, mutta se, että lelu oli valmiina keppien päässä onnistui vasta tokalla kerralla. Heh, on nää bortsut hankalia :D
Loffo kävi lonkka- ja kyynärkuvissa Seinäjoella viime viikolla ja sieltä lähti kennelliittoon epäviralliset tulokset loistavilla arvosanoilla. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Tämän innoittamana koitin yhtä 50 cm hyppyä. Mun pitää perehtyä vähän paremmin tuon hyppäämisen opettamiseen, pudotti aina jos lelu oli esim aidan takana. Pysytään midi -hypyissä ja katsotaan noita korkeita hyppyjä jonkun asiansa osaavan kanssa. Muutenkin olen ajatellut, että hyppy opetetaan hyppynä eli mennään yhtä hyppyä kerralla eri häiriöillä jne. Rimat radalla nostetaan sitten joskus.
Rengasta otettiin myös. Olen sitä aikaisemminkin treenannut muutamia kertoja, en saanut virhetilannetta aikaiseksi - hyvä hyvä. Rengas oli jo maxi -korkeudessa, mutta vielä heiluttelin (tai Olavi heilutteli) lelua renkaan läpi, tai no itse asiassa kerran lelu oli valmiina palkkana maassa ja hyppäsi silti.
Itsenäisyyspäivänä oli Janitan luento radanlukutaidosta. Oli kyllä huippuinspiroiva luento. Toivottavasti päästään tänään treeneihin; palan halusta päästä koittamaan ohjaamaan tietä pitkin. Tää oli mulle todellinen oivallus!
maanantai 29. marraskuuta 2010
Lauantain harkat
Lauantaina pääsin pro -seurassa taas treenaamaan. Kyllä on luxusta, jos nyt ei kehitytä niin sit ei koskaan! Coachina taas Jenni ja treenikavereina Marko ja Hertz sekä Sari ja Pikkis. Myös TiuTau kävi näyttämässä taitojaan - taitava pieni.
Alkuun oli sivuirtoaminen. Sain Loffolle sanottua kunnolla lähdössä, kun meinasi karata. Ehkä mustakin löytyy auktoriteetin hitusia. Sivuirtoaminen sinänsä onnistui hyvin, mutta kaarratti sen jälkeen. Pitää alkaa varmaan palkkaamaan heti sivuirtoamisaidan jälkeen käännöksestä - lelua siis sinne. Ehkä tämänkin pystyy tolpalla opettamaan.
Valssia ja pakkovalssia tuli harjoiteltua, mun liikkeet oli nykiviä ja liian nopeita. Höh, näköjään ne aina palaa jostain ne luontaiset liikeradat. Fokusta siis edelleen siihen, että liikkeet on selkeitä, jatkuvia ja pehmeitä. Tai chitä vois treenata enemmän! Oikeesti jonku valssin tekeminen on suoraan kuin tai chistä, liike vain jatkuu ja jatkuu - olet yhtä koiran kanssa :D Flow.
Yhteen kohtaan harjoiteltiin twistiä, pakkovalssia ja takaakiertoniistoa. Takaakiertoniisto tuntui musta parhaimmalta - ehkä kun niitä olen treenannut eniten. Ennen twistiä takaankiertoon lähetyksessä mulla oli koko ajan väärä käsi - koittaisin nyt jo tajuta, että se pitää olla koiran puoleinen käsi, jolla koira lähetetään takaakiertoon. Huah. Twisti sinänsä tuntui aika kivalta ohjaustavalta.
Putkijarrutuksia pitää ottaa ohjelmaan. Jokin käsky on hyvä olla, millä koira tietää, että putkesta ulos tullessa ollaan kääntymässä. Nyt ehdin tekemään valssin just ja just, ja käskytin tähän tähän. Se periaatteessa voisi olla se meidän putkijarrutuskäskykin, tulee luontevasti mun suusta.
Ennakoivissa valsseissa mun käsi ei liiku, en lähetä koiraa hypylle vaan käsi on koko ajan suorana, jolloin Loffo otti kieltoja. Ei lähtenyt hyppäämään edessä olevaa hyppyä, kun huomasi, että ohjaus oli kääntymässä takaisinpäin. Tässä pehmeä keilausliike ja viuh, niinhän se meni nätisti yli.
A -esteen haki hyvin, mutta kontaktia ei. Otettiin sitten pariin kertaan niin, että annettiin palautetta siitä, kun jäi seisoskelemaan ylös. Ensiksi hyppäsi kontaktin yli, jolloin palautin, ja sen jälkeen luuli, että pitää jäädä seisomaan A -esteen huipulle...Jenni vähän murisi, niin sitten tuli alas oikeaan kohtaan. Selkeesti ei vielä ymmärrä, että A -este on sama asia osana rataa kuin yksittäisenä esteenä. Toistoja vaan. Ihanasti huomaa kuinka Loffo haluaa ymmärtää palautetta ja haluaa oikeasti miellyttää ohjaajaa. Saan kyllä ihan katsoa peiliin joka kerta, kun tapahtuu jotain mitä en haluaisi sen tekevän. Tämä vaan vahvistuu joka treenikerran jälkeen.
Treenit saatiin lopetettua ihanasti onnistuneeseen kohtaan, jossa tehtiin ihmisnuoli tms, mutta olin pitkän putken jälkeen ottamassa koiraa vastaan jyrkästi vasemmalla aidan takana. Kääntyi hienosti ja tosi makeesti mentiin sitten seuraavat esteet. Pikkasen sain laittaa kinttua toisen eteen, mutta onneksi irtoaa putkiin tosi kaukaa. Pahana tapana mulla vaan saatella sitä putkille, mutta enköhän siitä pääse pikkuhiljaa eroon, kun huomaan, että en ihan ehdi joka paikkaan vieressä / edessä ohjaten.
Tänä iltana pitäisi olla treenit, mutta pakkasmittari näyttää -17 :/ Höh. Mä olin päättänyt illan teemaksi olla cool - näillä lämpötiloilla se ainakin onnistuu!
Alkuun oli sivuirtoaminen. Sain Loffolle sanottua kunnolla lähdössä, kun meinasi karata. Ehkä mustakin löytyy auktoriteetin hitusia. Sivuirtoaminen sinänsä onnistui hyvin, mutta kaarratti sen jälkeen. Pitää alkaa varmaan palkkaamaan heti sivuirtoamisaidan jälkeen käännöksestä - lelua siis sinne. Ehkä tämänkin pystyy tolpalla opettamaan.
Valssia ja pakkovalssia tuli harjoiteltua, mun liikkeet oli nykiviä ja liian nopeita. Höh, näköjään ne aina palaa jostain ne luontaiset liikeradat. Fokusta siis edelleen siihen, että liikkeet on selkeitä, jatkuvia ja pehmeitä. Tai chitä vois treenata enemmän! Oikeesti jonku valssin tekeminen on suoraan kuin tai chistä, liike vain jatkuu ja jatkuu - olet yhtä koiran kanssa :D Flow.
Yhteen kohtaan harjoiteltiin twistiä, pakkovalssia ja takaakiertoniistoa. Takaakiertoniisto tuntui musta parhaimmalta - ehkä kun niitä olen treenannut eniten. Ennen twistiä takaankiertoon lähetyksessä mulla oli koko ajan väärä käsi - koittaisin nyt jo tajuta, että se pitää olla koiran puoleinen käsi, jolla koira lähetetään takaakiertoon. Huah. Twisti sinänsä tuntui aika kivalta ohjaustavalta.
Putkijarrutuksia pitää ottaa ohjelmaan. Jokin käsky on hyvä olla, millä koira tietää, että putkesta ulos tullessa ollaan kääntymässä. Nyt ehdin tekemään valssin just ja just, ja käskytin tähän tähän. Se periaatteessa voisi olla se meidän putkijarrutuskäskykin, tulee luontevasti mun suusta.
Ennakoivissa valsseissa mun käsi ei liiku, en lähetä koiraa hypylle vaan käsi on koko ajan suorana, jolloin Loffo otti kieltoja. Ei lähtenyt hyppäämään edessä olevaa hyppyä, kun huomasi, että ohjaus oli kääntymässä takaisinpäin. Tässä pehmeä keilausliike ja viuh, niinhän se meni nätisti yli.
A -esteen haki hyvin, mutta kontaktia ei. Otettiin sitten pariin kertaan niin, että annettiin palautetta siitä, kun jäi seisoskelemaan ylös. Ensiksi hyppäsi kontaktin yli, jolloin palautin, ja sen jälkeen luuli, että pitää jäädä seisomaan A -esteen huipulle...Jenni vähän murisi, niin sitten tuli alas oikeaan kohtaan. Selkeesti ei vielä ymmärrä, että A -este on sama asia osana rataa kuin yksittäisenä esteenä. Toistoja vaan. Ihanasti huomaa kuinka Loffo haluaa ymmärtää palautetta ja haluaa oikeasti miellyttää ohjaajaa. Saan kyllä ihan katsoa peiliin joka kerta, kun tapahtuu jotain mitä en haluaisi sen tekevän. Tämä vaan vahvistuu joka treenikerran jälkeen.
Treenit saatiin lopetettua ihanasti onnistuneeseen kohtaan, jossa tehtiin ihmisnuoli tms, mutta olin pitkän putken jälkeen ottamassa koiraa vastaan jyrkästi vasemmalla aidan takana. Kääntyi hienosti ja tosi makeesti mentiin sitten seuraavat esteet. Pikkasen sain laittaa kinttua toisen eteen, mutta onneksi irtoaa putkiin tosi kaukaa. Pahana tapana mulla vaan saatella sitä putkille, mutta enköhän siitä pääse pikkuhiljaa eroon, kun huomaan, että en ihan ehdi joka paikkaan vieressä / edessä ohjaten.
Tänä iltana pitäisi olla treenit, mutta pakkasmittari näyttää -17 :/ Höh. Mä olin päättänyt illan teemaksi olla cool - näillä lämpötiloilla se ainakin onnistuu!
keskiviikko 24. marraskuuta 2010
Katse eteenpäin
Eilen tulin aikaisin töihin, jotta ehdin treenaamaan ennen omia juoksutreenejä. Jäi sen verran hampaankoloon viikonlopulta, että oli pakko päästä koittamaan. Jenni tuli mukaan :)
Katsottiin kuinka puomia ja aata pitäisi mennä. Tärkeää on, että en nyt hosu sen kanssa ja että mietin mistä palkkaan. Suu käy alastulolla ku Runebergillä, Loffo -raukka ei tiedä oikein mitä sen pitää kuunnella. Nokkii vaan. Pieni, se oli mennyt itsekseen puomille, kun olin puhelimessa ja Jenni kertoi, että oli nokkinut siellä. On se niin liikuttava. Ainakin siis ehdollistunut nokkimisiin. Tässä siis mitä pitää muistaa treenata:
- ota ensiksi muutama toisto pelkälle kontaktille vientiä. Kehu, kun tassut osuu alas. Ei namia valmiiksi.
- Sitten koko puomia. Eri häiriöitä, juokse ohi, palaa takaisin. Vapauta vasta, kun koira katsoo eteenpäin. Ei siitä, kun se katsoo ohjaajaa.
- Älä höpötä koko ajan. Mieti mistä palkkaat. Mieti mikä on ihannesuoritus. Palkkaa siitä.
Samat jutut A -esteellä. Voi pitäisi olla nauhuri mukana, että muistan kaiken mitä mulle puhutaan! On niiiiiin huisin paljon opittavaa!
Hyvä fiilis jäi kuitenkin kontaktiesteistä ja lisäksi voimme alkaa ottamaan jo keinun alastuloa pamauksella. Siis koira pelkästään alastulolle niin, että keinu on hieman ylhäällä. Tämä lisätään ensi kerran treeneihin.
Radoilla en ota vielä kontaktiesteitä pitkään aikaan. Pitää saada ne nyt niin varmaksi ennen kuin lähden lisäämään kierroksia. Kierroksien lisäämisen voin tehdä myös ilman muita esteitä, esim kuumentamalla ennen lähtöä vähän tönimällä tms.
Putket olivat tällä kertaa molempien kontaktiesteiden alla. Tää olikin ihan hyvä juttu, koska tuli esille sekin asia, että ei kannata käyttää mitään käsiohjausta puomille / Aalle / keinulle, jos putki on siellä. Juoksee vaan ja suullinen käsky. Näin koira oppii erottamaan mihin ollaan menossa.
Sit katsottiin edestä palkkaamista ja miten Loffon saisi estehakuisemmaksi. Pitää vaan aina miettiä sopiva kohta missä sen palkkaa, mistä palkka tulee, onko apuohjaaja käytettävissä, osaako apuohjaaja palkita oikeaan aikaan jne. Todennäköisesti treenailen paljon itsekseni jatkossa, joten yritän ajoittaa palkan heiton niin, että se ei välttämättä huomaa palkan tulevan multa.
Sivuirtoamistakin katsottiin josko olisi meillä mennyt jotain jakeluun tolppakiertojen myötä. Ehkä oli. Ainakin ihan kohtuuhienosti Loffo lähti hakemaan toisella vai kolmannella yrittämällä hyppyä sivusuunnassa. Tärkeänä muistutuksena tuli se, että ohjaus tosiaan pitää olla koiran PONNISTUSkohtaan, ei siivekettä kohden. Heti toimi.
Lähdössä pysyi kohtalaisen hyvin. Loppuajasta alkoi typerän hiippailun ja Jenni meinasi, että meillä on tämmönen kiva leikki. Loffo "nyt mä istun tässä ja sit mä siirrän tän jalan" Marjo "yhhyh,typerää" Loffo "nyt mä siirrän tän jalan tähän ja meen sit vähän kumaraan, sit toi taas tulee" jne jne. Yritettiin niin, että olin uhkaava. No, ei ihan onnistunut..:D Menin muka kyyryssä ja toruin kovaa ja ajoin sen pois. Ei meinannu mennä! Kevyt teinari. No, sit Jenni koitti ja jätkä istui kuin rippikoulussa, hyvä, kun ei ollut tassut ristissä :D Vähänkö nauratti. Vieläkin naurattaa se näky - viheltely vaan puuttui. Sen jälkeen pysyi munkin kanssa, vaikka sainkin sätkykohtauksia vähän väliä hiipiessäni pois päin.
Lopuksi otettiin pieni radanpätkä, kun halusin vähän annattaa menemään. Siinäkin tuli tärkeitä pointteja ohjauskädestä (koiran puoleinen!!), irrottamisesta takaakiertoon ja ohjauslinjojen valitsemisesta. Ja mä kun ajattelin että mennään vaan :D Siltä se varmaan näyttikin. Toi ohjauslinja -asia on mulle ihan upouusi ja ilmeisen tärkeä Loffon ohjauksessa, jotta rimat pysyvät ylhäällä. Lisää haastetta siis!
Kiitos taas Jennille ihanasta treenitunnista :)
P.S lähdin sitten muka omiin juoksuharkkoihin hallilta päin, kunnes löysin itseni gymiltä ilman jumppahousuja. Olin sit pakannut 2 paitaa mukaan...En tällä kertaa viitsinyt lähteä jumppaamaan fleece -kalsareilla :P
Katsottiin kuinka puomia ja aata pitäisi mennä. Tärkeää on, että en nyt hosu sen kanssa ja että mietin mistä palkkaan. Suu käy alastulolla ku Runebergillä, Loffo -raukka ei tiedä oikein mitä sen pitää kuunnella. Nokkii vaan. Pieni, se oli mennyt itsekseen puomille, kun olin puhelimessa ja Jenni kertoi, että oli nokkinut siellä. On se niin liikuttava. Ainakin siis ehdollistunut nokkimisiin. Tässä siis mitä pitää muistaa treenata:
- ota ensiksi muutama toisto pelkälle kontaktille vientiä. Kehu, kun tassut osuu alas. Ei namia valmiiksi.
- Sitten koko puomia. Eri häiriöitä, juokse ohi, palaa takaisin. Vapauta vasta, kun koira katsoo eteenpäin. Ei siitä, kun se katsoo ohjaajaa.
- Älä höpötä koko ajan. Mieti mistä palkkaat. Mieti mikä on ihannesuoritus. Palkkaa siitä.
Samat jutut A -esteellä. Voi pitäisi olla nauhuri mukana, että muistan kaiken mitä mulle puhutaan! On niiiiiin huisin paljon opittavaa!
Hyvä fiilis jäi kuitenkin kontaktiesteistä ja lisäksi voimme alkaa ottamaan jo keinun alastuloa pamauksella. Siis koira pelkästään alastulolle niin, että keinu on hieman ylhäällä. Tämä lisätään ensi kerran treeneihin.
Radoilla en ota vielä kontaktiesteitä pitkään aikaan. Pitää saada ne nyt niin varmaksi ennen kuin lähden lisäämään kierroksia. Kierroksien lisäämisen voin tehdä myös ilman muita esteitä, esim kuumentamalla ennen lähtöä vähän tönimällä tms.
Putket olivat tällä kertaa molempien kontaktiesteiden alla. Tää olikin ihan hyvä juttu, koska tuli esille sekin asia, että ei kannata käyttää mitään käsiohjausta puomille / Aalle / keinulle, jos putki on siellä. Juoksee vaan ja suullinen käsky. Näin koira oppii erottamaan mihin ollaan menossa.
Sit katsottiin edestä palkkaamista ja miten Loffon saisi estehakuisemmaksi. Pitää vaan aina miettiä sopiva kohta missä sen palkkaa, mistä palkka tulee, onko apuohjaaja käytettävissä, osaako apuohjaaja palkita oikeaan aikaan jne. Todennäköisesti treenailen paljon itsekseni jatkossa, joten yritän ajoittaa palkan heiton niin, että se ei välttämättä huomaa palkan tulevan multa.
Sivuirtoamistakin katsottiin josko olisi meillä mennyt jotain jakeluun tolppakiertojen myötä. Ehkä oli. Ainakin ihan kohtuuhienosti Loffo lähti hakemaan toisella vai kolmannella yrittämällä hyppyä sivusuunnassa. Tärkeänä muistutuksena tuli se, että ohjaus tosiaan pitää olla koiran PONNISTUSkohtaan, ei siivekettä kohden. Heti toimi.
Lähdössä pysyi kohtalaisen hyvin. Loppuajasta alkoi typerän hiippailun ja Jenni meinasi, että meillä on tämmönen kiva leikki. Loffo "nyt mä istun tässä ja sit mä siirrän tän jalan" Marjo "yhhyh,typerää" Loffo "nyt mä siirrän tän jalan tähän ja meen sit vähän kumaraan, sit toi taas tulee" jne jne. Yritettiin niin, että olin uhkaava. No, ei ihan onnistunut..:D Menin muka kyyryssä ja toruin kovaa ja ajoin sen pois. Ei meinannu mennä! Kevyt teinari. No, sit Jenni koitti ja jätkä istui kuin rippikoulussa, hyvä, kun ei ollut tassut ristissä :D Vähänkö nauratti. Vieläkin naurattaa se näky - viheltely vaan puuttui. Sen jälkeen pysyi munkin kanssa, vaikka sainkin sätkykohtauksia vähän väliä hiipiessäni pois päin.
Lopuksi otettiin pieni radanpätkä, kun halusin vähän annattaa menemään. Siinäkin tuli tärkeitä pointteja ohjauskädestä (koiran puoleinen!!), irrottamisesta takaakiertoon ja ohjauslinjojen valitsemisesta. Ja mä kun ajattelin että mennään vaan :D Siltä se varmaan näyttikin. Toi ohjauslinja -asia on mulle ihan upouusi ja ilmeisen tärkeä Loffon ohjauksessa, jotta rimat pysyvät ylhäällä. Lisää haastetta siis!
Kiitos taas Jennille ihanasta treenitunnista :)
P.S lähdin sitten muka omiin juoksuharkkoihin hallilta päin, kunnes löysin itseni gymiltä ilman jumppahousuja. Olin sit pakannut 2 paitaa mukaan...En tällä kertaa viitsinyt lähteä jumppaamaan fleece -kalsareilla :P
maanantai 22. marraskuuta 2010
Niina-Liina Linnan kurssilla
Päästiin mukaan VASsin järjestämäään koulutukseen, jossa kouluttajana oli maajoukkueessakin edustanut Niina-Liina Linna. Olin tosi innoissani ja odotin kovasti koulutusta.
Lauantai -aamuna aloitettiin rataan tutustumisella, käytiin läpi omia valintoja. Itse olin valinnut aina jotain ihmeellistä; en ollenkaan niitä vaihtoehtoja mitkä todettiin toimivimmiksi. Mieliala mulla oli hyvä, en ollut hermostunut, en yli-innoissani vaan ihan normaali :)
Ekaksi otettiin Loffon kanssa pelkkää rengasta, sivuirtoamisena. Niinu oli lelun kanssa vastassa, ei ongelmaa. En ole vielä rengasta ottanut radalla, ainoastaan yksittäisenä esteenä. Kun lelu laitettiin maahan, meni renkaan ali. Ei kestä sitä vielä, että palkka on edessä ja pitäisi tehdäkin jotain sen eteen. Tämän harjoittelun puute tuli esiin monessa harjoituksessa koulutuksen aikana; Loffo katsoo liikaa mua mm. hypätessä --> täytyy lisätä edestä päin palkkaamista. Onhan tätä mulle sanottu noin ziljoona kertaa, mutta ei vaan mene jakeluun. Jotenkin se on ollut niin hankalaa, kun se on aina karannut sinne lelulle. Pitää siis ottaa vaan helpompia pätkiä. Nyt mä luulen, että asia meni jakeluun...
Seuraava kohta oli semmoinen, johon olin suunnitellut poispäinkäännöksen, jonka senkin tein väärin. Rintamasuunta piti oikeesti olla poispäin, ei vain kädellä vipata koiraa esteen yli. Tämä ohjaustyyli kyllä NYT toimi meillä, mutta ei kuulemma jatkossa, kun koirasta tulee estehakuisempi. En millään tule ehtimään tekemään seuraavaan kohtaan pakkovalssia, jos lähden aidalta koiran jälkeen. Nyt ehdin. Sitten hinkattiin sitä pakkovalssi -kohtaa, jota en tajunnut sitten millään. Tutustumisessa osasin kääntyä oikeaan suuntaan, kun oikein keskityin, mutta Loffon kanssa mennessä noin 10 (?) kertaa väärään! Ihan toivotonta...Menin oman vuoron jälkeen vielä hallin toiseen päähän tätä treenaamaan ja en kyllä tiedä onnistuinko. Huah. Vaikeinta siinä oli se, että piti hukata koira hetkeksi selän taakse tai ainakin se siltä tuntui.
En nyt muista mitä muuta teimme lauantaina, mutta lähdössä tyyppi ei pysynyt OLLENKAAN. Ihan järkkyä hiippailua. Palautin ja en nyt tiedä mitä itse sitten tein väärin; oikeesti luotin siihen ja olin aidosti hämmästynyt, että se ei jäänyt. Heti, kun otin askeleen tää on jo tulossa. Semmosessa transsi -tilassa "hitaasti, sumein silmin". Yhhyh. Lopulta sitten joku piti siitä kiinni, että saatiin treeni tehtyä.
Eilen sunnuntaina oli paljon putkia, suoria putkia. Kivaa, saa juosta, siitä mä tykkään. Ja Loffo. Meille toimi parhaiten semmoset ohjausvaihtoehdot missä liikuin itse paljon, ei niinkään semmoset, joissa Loffo lähetettiin kaukaa jonnekin ja jouduin sitä odottelemaan. Sitä en osaa. Toki lähetin sitä putkeen kaukaakin, mutta silloin sillä oli tarkoituksena, että ehdin sen vastaanottamaan jossakin toisaalla hyvin. Päällimmäisenä jäi mieleen oman liikkeen merkitys ja se, että rintamasuunta on aina menosuuntaan. Aina pitää osata kertoa koiralle mihin mennään seuraavaksi. Koiran pitää se tietää. Muutama kerta kävi niin, että ohjasin epäloogisesti, niin heti oli rima alhaalla. Tyyppi rankaisee mua heti :D
Vekkejä tehtiin muutamiin kohtiin ja ne toimi hienosti. Nyt on kova hinku päästä treenaamaan lisää ja olenkin jo suunnitellut, että kävisin tiistaisin ennen juoksutreenejä hallilla noin tunnin verran harkkaamassa. Haluan Loffon liikkumaan estehakuisemmin ja hyppäämään teknisesti paremmin. Haluan myös opettaa sille uudet esteet; puomi, A, rengas pitää saada paremmaksi. Ensi vuoden alkupuolella voidaan ruveta ottamaan keinua, jos puomi on jo ok. Näillä eväillä työviikkoon :p
Lauantai -aamuna aloitettiin rataan tutustumisella, käytiin läpi omia valintoja. Itse olin valinnut aina jotain ihmeellistä; en ollenkaan niitä vaihtoehtoja mitkä todettiin toimivimmiksi. Mieliala mulla oli hyvä, en ollut hermostunut, en yli-innoissani vaan ihan normaali :)
Ekaksi otettiin Loffon kanssa pelkkää rengasta, sivuirtoamisena. Niinu oli lelun kanssa vastassa, ei ongelmaa. En ole vielä rengasta ottanut radalla, ainoastaan yksittäisenä esteenä. Kun lelu laitettiin maahan, meni renkaan ali. Ei kestä sitä vielä, että palkka on edessä ja pitäisi tehdäkin jotain sen eteen. Tämän harjoittelun puute tuli esiin monessa harjoituksessa koulutuksen aikana; Loffo katsoo liikaa mua mm. hypätessä --> täytyy lisätä edestä päin palkkaamista. Onhan tätä mulle sanottu noin ziljoona kertaa, mutta ei vaan mene jakeluun. Jotenkin se on ollut niin hankalaa, kun se on aina karannut sinne lelulle. Pitää siis ottaa vaan helpompia pätkiä. Nyt mä luulen, että asia meni jakeluun...
Seuraava kohta oli semmoinen, johon olin suunnitellut poispäinkäännöksen, jonka senkin tein väärin. Rintamasuunta piti oikeesti olla poispäin, ei vain kädellä vipata koiraa esteen yli. Tämä ohjaustyyli kyllä NYT toimi meillä, mutta ei kuulemma jatkossa, kun koirasta tulee estehakuisempi. En millään tule ehtimään tekemään seuraavaan kohtaan pakkovalssia, jos lähden aidalta koiran jälkeen. Nyt ehdin. Sitten hinkattiin sitä pakkovalssi -kohtaa, jota en tajunnut sitten millään. Tutustumisessa osasin kääntyä oikeaan suuntaan, kun oikein keskityin, mutta Loffon kanssa mennessä noin 10 (?) kertaa väärään! Ihan toivotonta...Menin oman vuoron jälkeen vielä hallin toiseen päähän tätä treenaamaan ja en kyllä tiedä onnistuinko. Huah. Vaikeinta siinä oli se, että piti hukata koira hetkeksi selän taakse tai ainakin se siltä tuntui.
En nyt muista mitä muuta teimme lauantaina, mutta lähdössä tyyppi ei pysynyt OLLENKAAN. Ihan järkkyä hiippailua. Palautin ja en nyt tiedä mitä itse sitten tein väärin; oikeesti luotin siihen ja olin aidosti hämmästynyt, että se ei jäänyt. Heti, kun otin askeleen tää on jo tulossa. Semmosessa transsi -tilassa "hitaasti, sumein silmin". Yhhyh. Lopulta sitten joku piti siitä kiinni, että saatiin treeni tehtyä.
Eilen sunnuntaina oli paljon putkia, suoria putkia. Kivaa, saa juosta, siitä mä tykkään. Ja Loffo. Meille toimi parhaiten semmoset ohjausvaihtoehdot missä liikuin itse paljon, ei niinkään semmoset, joissa Loffo lähetettiin kaukaa jonnekin ja jouduin sitä odottelemaan. Sitä en osaa. Toki lähetin sitä putkeen kaukaakin, mutta silloin sillä oli tarkoituksena, että ehdin sen vastaanottamaan jossakin toisaalla hyvin. Päällimmäisenä jäi mieleen oman liikkeen merkitys ja se, että rintamasuunta on aina menosuuntaan. Aina pitää osata kertoa koiralle mihin mennään seuraavaksi. Koiran pitää se tietää. Muutama kerta kävi niin, että ohjasin epäloogisesti, niin heti oli rima alhaalla. Tyyppi rankaisee mua heti :D
Vekkejä tehtiin muutamiin kohtiin ja ne toimi hienosti. Nyt on kova hinku päästä treenaamaan lisää ja olenkin jo suunnitellut, että kävisin tiistaisin ennen juoksutreenejä hallilla noin tunnin verran harkkaamassa. Haluan Loffon liikkumaan estehakuisemmin ja hyppäämään teknisesti paremmin. Haluan myös opettaa sille uudet esteet; puomi, A, rengas pitää saada paremmaksi. Ensi vuoden alkupuolella voidaan ruveta ottamaan keinua, jos puomi on jo ok. Näillä eväillä työviikkoon :p
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Yrjötreeni ja sivuirtoamisia
Eilen pääsin juoksuharkkoihin, ihan itsekseni. Työnantaja sponsoroi juoksuharkkoja kerran viikossa ja meillä on ihka oma traineri. Eilen vedettiin 10 minuuttia alkulämppää, sitten 5 x 800 m, joka kerta kovenevalla vauhdilla. Mulle tuli loppu 4. kierroksen jälkeen. En ihan osannut suhteuttaa omaa vauhtiani, joten vedin 4. sikalujaa, jonka jälkeen syke ei palautunut millään ja 5. kierros oli samaa vauhtia kuin kakkonen. Mitäköhän ne mun ajat oli, 4. kierros taisi eka 400 m mennä 1,30 ja aika lailla samaa toinenkin. Noutaja meinasi kyllä tulla viimeisen 200 metrin aikana - hullua touhua :D
Iltalenkillä mietin, että miten saisin treenattua Loffon kanssa sivuirtoamisia, kun ei ole enää aitoja eikä tilaa. Mutta dadaa - ehkä niitä voi treenata myös puunkierroilla. Laitoin istumaan noin 10 metrin päästä sivuttain lipputangosta, kiersin lipputangon samalta puolelta kuin olisin aidan kiertänyt ja menin suht samaan paikkaan kuin lauantain treeneissä. Ekalla ja tokalla kerralla lähti suoraan mun luo, mutta kolmannella kerralla kun menin vähän lähemmäksi, niin osasi hakea oikean suunnan ja kiersi tangon hienosti. Sitten menin taas vähän kauemmaksi ja odotin, että Loffo katsoo oikeaan suuntaan ennen kuin annoin luvan mennä. Ja JES, se meni :) Sama toiselta puolelta muutaman kerran ja hienosti tajusi. Nyt se varmaan sen oikeasti tajusi, koska käänsi päänsä hitaasti tankoa kohden ja sit heti vapautin. Ihanaa, saa lenkeille vähän puuhastelua mukaan :) Ja mä muistin mielestäni pitää rintamasuunnan, jalat ja kädet sinne päin mistä halusin koiran ponnistavan ja myös pidin katseeni sinne. Se oikeesti auttoi - en mä nyt mitenkään epäillyt tietenkään ;)
Iltalenkillä mietin, että miten saisin treenattua Loffon kanssa sivuirtoamisia, kun ei ole enää aitoja eikä tilaa. Mutta dadaa - ehkä niitä voi treenata myös puunkierroilla. Laitoin istumaan noin 10 metrin päästä sivuttain lipputangosta, kiersin lipputangon samalta puolelta kuin olisin aidan kiertänyt ja menin suht samaan paikkaan kuin lauantain treeneissä. Ekalla ja tokalla kerralla lähti suoraan mun luo, mutta kolmannella kerralla kun menin vähän lähemmäksi, niin osasi hakea oikean suunnan ja kiersi tangon hienosti. Sitten menin taas vähän kauemmaksi ja odotin, että Loffo katsoo oikeaan suuntaan ennen kuin annoin luvan mennä. Ja JES, se meni :) Sama toiselta puolelta muutaman kerran ja hienosti tajusi. Nyt se varmaan sen oikeasti tajusi, koska käänsi päänsä hitaasti tankoa kohden ja sit heti vapautin. Ihanaa, saa lenkeille vähän puuhastelua mukaan :) Ja mä muistin mielestäni pitää rintamasuunnan, jalat ja kädet sinne päin mistä halusin koiran ponnistavan ja myös pidin katseeni sinne. Se oikeesti auttoi - en mä nyt mitenkään epäillyt tietenkään ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)