Eilen treenien jälkeen alkoi potuttaa. Mulla on muutenkin ollut nyt suht heikkoa aikaa elämässä, joten kaikki ottaa vähän koville. No, koira oli ihana ja kaikki meni hienosti. Mutta potutti se, että en ollut taaskaan suunnitellut etukäteen harkkoja. EI NIISTÄ SILLOIN JÄÄ KÄTEEN MITÄÄN. Mä en tykkää yhtään mennä sinne vaan ja tehdä jotain. Nyt pakko ryhdistäytyä, jotta saan treeneistä myös itselleni irti jotain. Jonkun korvaan varmaan kuulostaa kamalalta, kun koira on vasta 4 kk...mutta ei voi mitään :D
Otin eilen pimeitä putkikulmia, eteen lähetyksiä, kiertoja ja kontakteilla seisomista. Kyllä tommonen bc tekee emännän aika ylpeäksi. On se vaan niin kivaa sen kanssa tehdä, kun se ei piittaa häiriöistä juuri mitään. Siinä seistiin kontaktilla ja napitettiin mammaa, vaikka noin kahden metrin päässä oli noin kymmenisen koiraa harjoittelemassa näyttelypöydällä oloa tms. Ja eilen se näytti ihan oikealta bortsulta, kun laitoin sen lähtöön, niin jätkä vetää silleen matalaksi ja katsoo vaan eteenpäin. Piäni.
Ihan hyvä mieli muuten jäi, Loffosta ja musta tulee kyllä aika makee pari :D Oma kehu haisee, mutta haiskoon. Päätetään näistä tunnelmista tänään tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti