Mun on pakko purkaa jonnekin ajatuksia, kun nyt tuntuu, että homma kaatuu päälle. Ei mitään uutta, mutta jotenkin on vaan liikaa. Miksi ihmeessä ensinnäkin olen lupautunut vetämään treenejä - mulla ei oo aikaa niille. Miksi ihmeessä haluan tehdä koko ajan kaikkea, mutta en löydä aikaa tälle tekemiselle. Miksi ihmeessä en vietä enemmän aikaa perheeni kanssa ja keskity lasten kanssa olemiseen, vaan haahuilen kaikkea muuta koko ajan. Jne Yms.
Miksi töissä pitää olla kauhea härdelli ja sekavuutta koko ajan. Miksi lasten pitää kiukutella vähän väliä. Miksi kaikki on jotenkin niin hankalaa! Miksi taloa ei saa heti myytyä, vaan sitä pitää olla koko ajan siivoamassa. Argh.
Mun on pakko keksiä jotakin, joka vähän järkeistää tän kaaoksen ainakin mun pään sisällä. Pakko jättää jotain pois. Mä en ehdi nykyään enää edes jumppaan ikinä! En mä halua, että mun elämä on tämmöstä kiirettä ja jatkuvaa hosumista ja vääntämistä.
Täytyypä sitten rientää palaveriin. Niinpä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti