Pää jäässä ja jalat tulta!

Mulla on uusi motto; sopii mulle kuin nenä päähän. Pää jäässä ja jalat tulta! Siinä on tavoitetta kerrakseen. Mulla, kun pakkaa molemmat oleen tulta; joko fyysisesti tai henkisesti.

Oltiin viikonloppuna Jari Harjun koulutuksessa Lempäälässä. Hyvää kokemusta Loffolle ja mulle; vieraat esteet ja ympäristö. Loffoa ei paljo ressannu, mua ehkä ihan pikkasen.

Ensiksi jokainen suoritti vuorollaan 21 esteen rataa. Jari sanoi, että ei päästä meitä pois ennen kuin on tyytyväinen. Ja näinhän siinä kävi, että me vietettiin siellä aika kauan...Oli jo kielen päällä sanoa, että nyt mä en pysty enää vastaanottamaan mitään. Hyvää treeniä tuokin omalle päälle, kun pitää vielä jaksaa vaikka ei enää jaksaisikaan.

Oivalluksia koulutuksesta:
- ÄLÄ HUIDO (oliskohan noin 2 milj. kerta, kun siitä sanotaan)
- RAUHOITU (jäitä hattuun!)
- JUOKSE LINJOJA, ÄLÄ ESTEITÄ KOHTI (aivan ku olisin tänki kuullu joskus...)
- OHJAA LINJOJA, ÄLÄ ESTEITÄ (öööö, nevö hööd)

Rengas opetettiin Loffolle uusiksi. Ei se sitä oikeesti vielä osannutkaan, niin vähän on otettu. Seistiin vaan renkaan vieressä ja käskytin "rengas". Sai itse yrittää oivaltaa. Muutaman kerran meni sivusta, mutta sitten taisi herneet nupissa kohdata toisensa ja poitsu hyppi renkaan läpi. Muutama näitä ja sitten vähän vauhtia. Uujee, sehän melki niinku tajus :D Tätä lisää!

Kepit meni ku vanhalla konkarilla. Mun historiaan verrattuna sika-avokulmasta sisään. Ikuna ei oo mikään mun aikaisempi ohjattava osannut tolleen. Tässäkin mun piti vaan malttaa antaa sen aloittaa rauhassa ja sitten saatoin singota mihin halusinkin. Ei jättänyt kesken, mutta kakkosväli oli herkässä, jos ryysäsin. Ihan ymmärrettävää.

Rimoja lenteli, mutta niille löytyi aina syy. Heti, kun pidin kädet alhaalla ja rauhoitin ohjausta, enkä yliohjannut kaarteita, niin ne pysyi ylhäällä. Ja ne oli koko ajan 55cm. Loffo hyppää niin pienet kaarteet, että mun ei juurikaan niitä tarvi fiilailla (tällä hetkellä), jos sillä on pienikään haju mihin suuntaan ollaan jatkamassa.

Kovasti ukkeli on mun kädessä kiinni, mutta tämähän ei ole mikään uusi juttu. Hyvin liikkuu, kun pääsen eteen ja ohjaan selkeästi. Peruskauraa.

Tokalla radalla mentiin noin 14 esteen pätkää. Siinä ei ollut alkua eikä loppua. Jatkettiin niin kauan, että silmissä sumeni. Ihan melki oikeesti. En oo kyllä varmaan ikinä ollut noin hengästynyt agilityradan jälkeen. Kontaktit vaatii tehostamista, onneksi se ongelma on jo treenisuunnitelmassa. Aalla toimii hyvin, kun pääsen itse pysähtymään viereen, puomilla en ehtinyt millään alastulolle ja siellä pomppas pois! Ei siis osaa sitä kuitenkaan kunnolla vielä vauhdissa. Eli lisää tätäkin treeniä --> on jo tämän viikon treeniohjelmassa :)

Tänään pääsen harkkaamaan Jennin kanssa ja sitten vielä vetämään treenit. Oikein tehoilta tiedossa :)

Haukottelua ja treenisuunnitelman toteuttamista

Vähänkö oon ylpeä, kun tänään taistelin itseni reiluksi puoleksi tunniksi hallille ennen hieronta-aikaa. Olin merkannut puhelimen kalenteriin, että tänään on harkat ja niinhän ne oli! Ohjelmassa suunnitelman mukaan oli rengas, keinu, muuri, hyppyhäiriöt ja pussitekniikka. Lisäksi tuli hieman lähtöharjoittelua.

RENGAS(kettinki, keltainen rengas) :
- matalalla menee hyvin
- korkealla menee alta, jos lelu odottamassa
- korkealla menee hyvin, jos seison lelun kanssa niin, että näkee sen renkaan läpi.
- laitoin rimoja alaosaan - ei toiminut, meni silti alta
- jatkan oikean suorituksen vahvistamista, pitäisikö kuitenkin pitää rengas vielä matalalla?
- ei vielä radalla!

KEINU

Otin isoa keinua maxipöydällä. Maxipöytä ylösmenon alla ja Loffo pöydälle. Pari kertaa kertaa vein remmissä - ei ongelmaa. Otin pöydän pois ja HALLELUJA, SE MENI KEINUN. Lelu oli noin 10 m päässä alastulosta, nami alhaalla.

- ei välitä namista tälläkään kontaktilla
- tietää paikan
- ei arastellut, mutta ei mikään hurja vauhti
- en pidä nyt kiirettä vauhdin kanssa, vaan haetaan varmuutta

MUURI

Otin yksittäisenä hyppynä muuria palikoilla. Suoria lähestymisiä sekä takaakiertoja.
- suorat toimi hyvin - ei pudottanut. Lelu oli muurin takana.
- takaakierrot pudotti aluksi. Huokailin hieman ja nostelin palikoita. Seuraavalla kerralla ei enää pudottanut.
- tuntuu olevan vähän huolimaton, ehkä tuo huokailu auttaa
- megapalkka aina onnistumisesta! Taisi Sulva kaikua, kun hilluttiin ku viimestä päivää :)
- muuria otettiin myös hypyiltä ja putkesta - hyvin meni

HYPPYHÄIRIÖITÄ

- tässä olisi selkeesti pitänyt miettiä paremmin miten treenaa.
- rimat oli 60 cm
- kolmen hypyn suoraa
- huokailu pudottamisesta
- megapalkka onnistumisesta
- kohtuu hyvin pysyi, en soosannut ohjaamisellani, otin eteenmenoja
- seuraavalla kerralla pitää lisätä ohjausjuttuja, koska nyt ei juurikaan tullut häiriöitä

PUSSI

- Seppo sanoi viikonloppuna, että Loffo tulee hieman huonolla tekniikalla pussista ulos, kun tulee pää ylhäällä.
- lelu pussin suulle
- pussin suu auki ja koira putkeen
- pitää saada paljon toistoja, jotta liikerata jäisi lihasmuistiin
- nyt mun mielestä pää oli alhaalla, kun näki lelun ja syöksyi sinne täysiä

LÄHTÖHARJOITUKSET

- näitä tulee väkisinkin treenattua joka kerta, kun pakkohan sitä on jättää istumaan
Jenni ehdotti kerran, että voisin koittaa Loffon noustessa alkaa huokailemaan ja haukottelemaan ja olemaan oikein tylsistyneen näköinen. Tein nyt näin. Jätkä seisoi hetken aikaa hoomoilasena, että mitähän toi akka nyt meinaa - kamala väsy sillä...sitten se meni takas istumaan!!! Härregyyd. Kauheet bileet taas! Vapautin heti, kun laittoi kankun maahan.

Meillä ei toimi tuo auktoriteetti ja hermoilujuttu ollenkaan. Ehkä tää ois se oikea tie! Ainakin nyt tuntui, että jätkällä kaksi hernettä pyöri ympyrää, kun yritti miettiä mitä mä haluan. Piäni.

SEURAAVAT TREENIT on lauantaina Lempäälässä. Kivaa :)

Ajatuksia viikonlopun koulutuksesta

Nyt kun lihakset huutaa hoosiannaa viikonlopun kurssin jäljiltä ja pää on täynnä ajatuksia, niin täytyy käyttää energia hyödyksi ja tehdä se mun kuukausikaudet haikailemani treenisuunnitelma. Viime kuukausi on mennyt aika plörinäksi sairastelujen takia, mutta nyt ollaan kunnossa.

Mulla on tuolla blogin luonnoksissa teksti, jossa julistan meneväni kisaamaan Kokkolaan huhtikuun puolessa välissä. Näillä näkymin en mene vielä sinne, haluan saada tietyt jutut kuntoon ennen kisaamisen aloittamista. Ei meillä ole kiire mihinkään!

Lyhyesti summattuna Seppo Savikon ja Jerry Stenbergin kurssilta jäi käteen seuraavaa:
- opettele hidastamaan; ota välillä pieniä askeleita ja välillä pitkiä. Ajoita liikkumisesi oikein - aina ei tarvi mennä täysiä.
- älä huido käsillä!
- juokse päkiöillä
- opeta Loffolle rengas, muuri, keinu, okseri; sekä lisää häiriönsietokykyä kontakteilla.
- harjoittele paikalla pysymistä (ei nimittäin pysynyt). Seppo suositteli katsomaan Susan Garretin Crate Games dvd:n. Täytyy perehtyä.

Lauantain jälkeen olin aika siipi maassa. Olen joskus aiemminkin kirjoittanut, että jostain kumman syystä luulen aina osaavani hyvin, mutta sitten treeneissä putoan kovaa ja korkealta. Näin kävi taas. Realismi on mulle vieras käsite. Rimat putoili ja muutenkin räpelsin pahasti. Juoksusta sentään sain positiivista palautetta.

Sunnuntaina sitten rimoja edelleen tuli, mutta osasin hakea ne positiiviset asiat ja tajusin vihdoin ja viimein sen, kuinka vähän olen loppujen lopuksi Loffon kanssa SYSTEMAATTISESTI treenannut. Loffo on hieno koira ja mä tiedän, että saan siitä vaikka mitä, kun vaan haluan perehtyä tähän vaikeaan lajiin. Seppokin sanoi (yritti varmaan lohduttaa), että mulla on kaikki fyysiset edellytykset onnistua, mun pitää nyt vaan tehdä töitä ja opiskella. Ja senhän mä osaan :) Ja onneksi mulla on ympärillä ihania ystäviä, jotka on mua huisin paljon taitavampia ja ne auttaa meitä. Eiköhän tämä tästä taas iloksi muutu - agility on huippua!

Tammikuun yhteenvetoa

7 kertaa juoksua, 9 kertaa agilitya ja kerran gymillä. Siinä tammikuun tilastollinen saldo. Onkohan jossain kehitytty...eilisen perusteella ei, mutta ehkä ihan pikkaisen kuitenkin, mutta kuinka voi olla niin vaikeaa muistaa asioita, muistaa pitää kädet alhaalla, muistaa puhua yhtäaikaa, kun liikkuu, muistaa vedättää koiraa kontakteilla, muistaa olla palkkaamatta kädestä, muistaa olla rento lähdössä, muistaa olla rintamasuunta ponnistuskohtaa kohden. Siinä muutama noin mainitakseni.

Juoksu on meidän juttu, se me molemmat osataan! Loffo osaa aksaakin, mutta mulla on vielä pitkä tie. Oikein nolottaa kaikki haaveet ja unelmat mitä olen kuvitellut meidän tekevän. Ja olen vielä sanonut ne ääneenkin. Tyhmä. Miten olen voinut kuvitella osaavani ohjata bortsua. En tiedä. Se näyttää niin helpolta, kun vuosikausia bortsuja ohjanneet menevät radalla. Mutta nyt olen vihdoin ja viimein pudonnut maan pinnalle, mutta yritän olla vajoamatta maan alle.

Jospa listaisin positiviisia asioita mitä ollaan tammikuussa saavutettu. Pitkä tauko. Hmh. Öööööö. No, ainakin Loffo on oppinut tekemään töitä huolimatta siitä missä palkka on. Voin ohjata sen vaikka miten ja se syöksyy lelulle vasta, kun se on sen nenän edessä tai tulee lupa. Se on hieno edistysaskel. Muuta ei just tule mieleen :p

Petyin ja turhauduin eilen niin kovaa treeneissä, kun jätkä ei pysynyt lähdössä. Ei sitten millään. Aina hiippaili ja luimisteli. Lopulta Johanna meni seisomaan viereen ja murisi sille. Se toimi. Mutta ei mulla aina oo Johannaa murisemassa. Mä en tiedä mitä mä ton asian kanssa teen, siitä alkaa taas tuleen semmonen mörkö. Olin jo pääsemässä siitä yli, kun oli useita onnistumisia takana. Mutta se on nyt takas taas. Eilen turhauduin niin kovaa, että jouduin lähtemään ennen radalle lähtöä pois, ulos rauhoittumaan. Alkoi jo savu nouseen pahasti korvista. Jälkeenpäin, kun mietin, niin mä useimmiten uskon meihin radalle mennessä. En eilenkään tehnyt siinä poikkeusta; oletin, että me suoriudutaan hienosti. Oliko se sitten ylimielisyyttä, joka sitten purkautui turhautumisena - en tiedä. Pettymys kuitenkin siihen, että ollaan vielä tällä tasolla. Onhan koira jo 1v 3kk (ironiaa) ;).

No, jatketaan harjoituksia kuitenkin. En aio ihan canicrossiin 100% siirtyä - vielä. Ensi viikolla jos sääherrat sallivat on vuorossa Turun reissu; Jaakko Suoknuutin oppiin. Viime lauantaina Anders veti meille treenit; oli oikein mielenkiintoista. Että kyllä mä yritän oppia :)

Hyvää uutta vuotta!

Hups, johan on vierähtänyt viimeisestä päivityksestä. Paljon on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista; uusi (vanha) työpaikka, Rukan reissu, treenaamista muun muassa. Tilasin Canistempus -treenikalenterin ja olen sille päivittänyt harkkoja. Voisin ne pikaiseen tähän summata ja mitä niistä on jäänyt käteen.

Jennin kanssa olen päässyt muutamaan otteeseen treenaamaan. Silloin ollaan keskitytty tekniikkaan, edelleen samat ongelmat kuin aikaisemmin. Siis mulla. Kädet liian ylhäällä, mutta ehkä, korostan ehkä, jotain parannustakin on tullut. Maltan paremmin, Loffo pääosin pysyy paikalla lähdössä ja ainakin mua ei voi syyttää ettenkö yrittäisi...

Yksikseni olen treenannut esteitä. Rengas on jollain mallilla, vaatii vielä toistoja. Kepeissä 6 kaarta, keinua on koluuteltu. Ei mitään erikoista noissa.

Mielestäni ollaan tässä kuukauden aikana aikuistuttu molemmat taas piirun verran :)

Viime viikonloppuna oltiin Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssilla Pietarsaaressa. Ajelin itsekseni sinne molempina päivinä ja olin ainoa "ulkopuolinen". Ei siinä mitään, tuttuja naamojahan siellä oli vuosien takaa ja mukavaa porukkaa. Pullaa ja kahvia riitti! Loffokin pääsi pussailemaan KC:n kanssa, joka on oikein tuomarisperheen bortsutyttö :D No, ehkä me jotain opiskeltiinkin siellä.

Alkuun Ulla katsoi kaikkien koirien liikkeet, Loffossa ei huomauttamista. Ensimmäinen harjoitus oli set point -harjoitus, jossa oli ponnari merkkaamassa koiralle ponnistuskohtaa ja yksi aita, jossa rima hyvin matalalla. Ulla katsoi koiran perustekniikkaa. Loffosta huomaa, että on vielä nuori koira; etupää tarvitsee vielä aikaa. Alastulot vähän "sekavia", mutta käyttää hyvin takapäätään. Seuraavassa harjoituksessa oli tasa-okseri, rimat noin 30 cm. Tämä oli painonsiirtoharjoitus.

Tasasarja -harjoituksessa Loffo päätti hieman oikaista ja vetäs 4,5 esteet samalla loikalla. Mitä turhaa ruvetaan hienostelemaan! Tää harjoitus on hyvä kokoamisharjoitus, jota Ulla suositteli meille. Loffo löysi rytmin hyvin.

Nyt en jaksa purkaa viikonloppua enempää, kello alkaa olemaan klocka. Yhteenvetona viikonlopusta voisi sanoa, että hyviä ajatuksia tuli, mutta osa tuntui menevän vähän turhan nipottamiseksi. Keskiviikkona Loffolla on fyssari, siellä saadaan vinkkejä kuinka etupään syvätukea vahvistetaan, tätä kun suositeltiin meille. Ei tee pahaa mullekaan :)

Estevarmuutta

Lauantaina kävin Loffon (ja Olavin) kanssa hallilla ottamassa pikaseen kontakteja, rengasta ja keppejä. Puomilla ekaksi pari kertaa vain alastuloa, hyvin löytää paikan. Sitten koko puomi - hienosti pysähtyi vaikka olin missä milloinkin. Kesti lelun heitot ja vaikka mitkä hetkuilut. Sama Aalla - en nyt just keksi mitään ongelmaa niissä...En edes vaikka mietin :) Olen siis tyytyväinen. Katsekin oli oikeaan suuntaan.

Keinun alastuloa rämisyteltiin muutama kerta, ei kyllä hetkauttanut mitenkään. Loffo on niin keskittynyt siihen tekemiseensä, että sais varmaan vaikka pommi räjähtää vieressä. No ehkä ei sentään, mutta kovin vähästä ei hetkahda.

Keppejä otin kaarilla. Tarkoituksena oli siedättää siihen, että lelu on palkkana lopussa - nykyään kääntyy herkästi muhun päin, kun lopettaa pujottelun. Lelun heiton kesti hyvin, mutta se, että lelu oli valmiina keppien päässä onnistui vasta tokalla kerralla. Heh, on nää bortsut hankalia :D

Loffo kävi lonkka- ja kyynärkuvissa Seinäjoella viime viikolla ja sieltä lähti kennelliittoon epäviralliset tulokset loistavilla arvosanoilla. Lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Tämän innoittamana koitin yhtä 50 cm hyppyä. Mun pitää perehtyä vähän paremmin tuon hyppäämisen opettamiseen, pudotti aina jos lelu oli esim aidan takana. Pysytään midi -hypyissä ja katsotaan noita korkeita hyppyjä jonkun asiansa osaavan kanssa. Muutenkin olen ajatellut, että hyppy opetetaan hyppynä eli mennään yhtä hyppyä kerralla eri häiriöillä jne. Rimat radalla nostetaan sitten joskus.

Rengasta otettiin myös. Olen sitä aikaisemminkin treenannut muutamia kertoja, en saanut virhetilannetta aikaiseksi - hyvä hyvä. Rengas oli jo maxi -korkeudessa, mutta vielä heiluttelin (tai Olavi heilutteli) lelua renkaan läpi, tai no itse asiassa kerran lelu oli valmiina palkkana maassa ja hyppäsi silti.

Itsenäisyyspäivänä oli Janitan luento radanlukutaidosta. Oli kyllä huippuinspiroiva luento. Toivottavasti päästään tänään treeneihin; palan halusta päästä koittamaan ohjaamaan tietä pitkin. Tää oli mulle todellinen oivallus!

Lauantain harkat

Lauantaina pääsin pro -seurassa taas treenaamaan. Kyllä on luxusta, jos nyt ei kehitytä niin sit ei koskaan! Coachina taas Jenni ja treenikavereina Marko ja Hertz sekä Sari ja Pikkis. Myös TiuTau kävi näyttämässä taitojaan - taitava pieni.

Alkuun oli sivuirtoaminen. Sain Loffolle sanottua kunnolla lähdössä, kun meinasi karata. Ehkä mustakin löytyy auktoriteetin hitusia. Sivuirtoaminen sinänsä onnistui hyvin, mutta kaarratti sen jälkeen. Pitää alkaa varmaan palkkaamaan heti sivuirtoamisaidan jälkeen käännöksestä - lelua siis sinne. Ehkä tämänkin pystyy tolpalla opettamaan.

Valssia ja pakkovalssia tuli harjoiteltua, mun liikkeet oli nykiviä ja liian nopeita. Höh, näköjään ne aina palaa jostain ne luontaiset liikeradat. Fokusta siis edelleen siihen, että liikkeet on selkeitä, jatkuvia ja pehmeitä. Tai chitä vois treenata enemmän! Oikeesti jonku valssin tekeminen on suoraan kuin tai chistä, liike vain jatkuu ja jatkuu - olet yhtä koiran kanssa :D Flow.

Yhteen kohtaan harjoiteltiin twistiä, pakkovalssia ja takaakiertoniistoa. Takaakiertoniisto tuntui musta parhaimmalta - ehkä kun niitä olen treenannut eniten. Ennen twistiä takaankiertoon lähetyksessä mulla oli koko ajan väärä käsi - koittaisin nyt jo tajuta, että se pitää olla koiran puoleinen käsi, jolla koira lähetetään takaakiertoon. Huah. Twisti sinänsä tuntui aika kivalta ohjaustavalta.

Putkijarrutuksia pitää ottaa ohjelmaan. Jokin käsky on hyvä olla, millä koira tietää, että putkesta ulos tullessa ollaan kääntymässä. Nyt ehdin tekemään valssin just ja just, ja käskytin tähän tähän. Se periaatteessa voisi olla se meidän putkijarrutuskäskykin, tulee luontevasti mun suusta.

Ennakoivissa valsseissa mun käsi ei liiku, en lähetä koiraa hypylle vaan käsi on koko ajan suorana, jolloin Loffo otti kieltoja. Ei lähtenyt hyppäämään edessä olevaa hyppyä, kun huomasi, että ohjaus oli kääntymässä takaisinpäin. Tässä pehmeä keilausliike ja viuh, niinhän se meni nätisti yli.

A -esteen haki hyvin, mutta kontaktia ei. Otettiin sitten pariin kertaan niin, että annettiin palautetta siitä, kun jäi seisoskelemaan ylös. Ensiksi hyppäsi kontaktin yli, jolloin palautin, ja sen jälkeen luuli, että pitää jäädä seisomaan A -esteen huipulle...Jenni vähän murisi, niin sitten tuli alas oikeaan kohtaan. Selkeesti ei vielä ymmärrä, että A -este on sama asia osana rataa kuin yksittäisenä esteenä. Toistoja vaan. Ihanasti huomaa kuinka Loffo haluaa ymmärtää palautetta ja haluaa oikeasti miellyttää ohjaajaa. Saan kyllä ihan katsoa peiliin joka kerta, kun tapahtuu jotain mitä en haluaisi sen tekevän. Tämä vaan vahvistuu joka treenikerran jälkeen.

Treenit saatiin lopetettua ihanasti onnistuneeseen kohtaan, jossa tehtiin ihmisnuoli tms, mutta olin pitkän putken jälkeen ottamassa koiraa vastaan jyrkästi vasemmalla aidan takana. Kääntyi hienosti ja tosi makeesti mentiin sitten seuraavat esteet. Pikkasen sain laittaa kinttua toisen eteen, mutta onneksi irtoaa putkiin tosi kaukaa. Pahana tapana mulla vaan saatella sitä putkille, mutta enköhän siitä pääse pikkuhiljaa eroon, kun huomaan, että en ihan ehdi joka paikkaan vieressä / edessä ohjaten.

Tänä iltana pitäisi olla treenit, mutta pakkasmittari näyttää -17 :/ Höh. Mä olin päättänyt illan teemaksi olla cool - näillä lämpötiloilla se ainakin onnistuu!