Italialaista charmia tai jotain...

Olemme saaneet nyt viikon verran harjoitella koirallista elämää. Vieraanamme on ollut italialainen herra, joka on jo aikaisemmin vieraillut blogissani. Kyseessä siis lagotto romagnolo Dono. Ja voi poijjaat, ku on ollu härdelliä!! Välillä on käynyt mielessä, että mihin hlvttiin olen itseni lykkäämässä, mutta onneksi ystäväni muistutti, että: "ei Loffo noin tee, ku se on paremmin koulutettu" :)

Mutta nyt ainakin jälleen kerran tiedän mitä meidän koira EI saa tehdä. Sen ei todellakaan tarvitse
- vinkua koko ajan
- haukkua, kun joku korottaa ääntään. Lapsiperheessä tätä tapahtuu kohtuullisen usein. Siis ei suinkaan aikuisten toimesta. Tietenkään...
- juosta ympäriinsä
- haukkua vesikupille
- imeä varpaita yöllä. Siis koira imee omiansa.
- kuopia parkettia juostessaan pallon perässä
- paiskoa pehmolelua, jolla on silmät parkettiin. Siis siks noi silmät, ku niistä kuuluu niin kova ääni.
- kiivetä 3-vee jätkän syliin, kun on tämä on syömässä
- työntää päätänsä kaappiin, kun avaan oven
- vinkua vieressä, kun teen ruokaa
- tulla vessaan mukaan vinkumaan
- vetää lenkillä
- herätä kuudelta

Hih. Aikamoinen lista. Ja toi jätkä on siis pian 10 -vee. Mutta onhan se kulta. Ei siitä pääse mihinkään.Tosin rasittava sellainen.

Saatiin Jenniltä mahtava lukupaketti pennun kouluttamisesta. Ahmin sen heti läpi eilen :) Hienoa työtä!

Näillä näkymin siis noin 10 - 12 päivää, kun Loffo kotiutuu. Kääk. Takapakkia ei toistaiseksi ole tullut - viitaten tuohon edelliseen kirjoitukseen.

Oma urheilu on jäänyt suht minimiin. Pilatesta olen tehnyt kotona, mutta muuten vähän heikonlaista. Pian on taas lomautusviikot, joten eiköhän sitten ehdi urheilemaankin. Ai niin, sit on pentu <3