Mulla oli Heini mukana, vähän ekaksi ärsytti ottaa se mukaan, mutta kotona oli sen verran kireää, että katsoin parhaammaksi näin. Hyvin neiti jaksoi ja ekan kerran varmaan ikinä me ei riidelty, kun se on mukana. Voisi jopa sanoa, että oli mukavaa.
Tässä möllirata:
Tämä meni aika nappiin, Loffo pysyi lähdössä. Kaksi rimaa tuli alas, putken jälkeen jompi kumpi ja sitten viimeinen. Pidin jo Jennin kanssa pikapalaverin näistä radoista ja tässä taas valaistuneena tietoa miten olisi kannattanut tehdä:
- nyt tein renkaan jälkeen valssin. Koira tulkitsee silloin, että käännytään putkesta jyrkästi oikealle, vaikkakin jatkettiin suoraan. Olisi pitänyt ehtiä siihen kriittiseen kohtaan putkelle, jotta olisi jäänyt mieleen suoraan meno. Tästä meillä ei tullut virhettä, kun sain sen irrotettua vitoshypylle.
- 12 tai 13 rima tuli alas, kun todnäk jotain hätäilin. Päässä nimittäin kävi "ei ole pudottanut vielä yhtään" Ihan voisin ne ajatukset jättää jonnekin, ei tarttis radalla enää mitään miettiä...
- Viimeinen rima putosi, kun tuli huonosta kulmasta hypylle. Tämäkin olisi ollut ehkäistävissä tekemällä valssin tai niiston 15 hypylle ja näin kääntämällä koiran hyppylinja kohti 16. Minä vaan juoksin ja niin teki Loffokin :)
Ykkösten rata:
Tässä alkoi vaikeudet heti alussa, kun Loffo ei millään meinannut malttaa jäädä lähtöön. Istui, kun sanoin maahan ja päinvastoin. Mulla alkoi vähän se sisäinen "kiire" -ääni hoputtamaan. "Lähtekää jo, kun kaikki katsoo" Olihan siellä sitä yleisöä hurjat 5 - 10 ihmistä..hohhoijaa. No, sain sen lopulta istumaan, mutta en malttanut kävellä siihen kohtaan mistä olin ajatellut kutsuna ottaa vaan otin huomattavasti aikaisemmin. Kakkosrima alas.
Suoralla paineli perävalo vilkkuen - ei yleensä irtoa noin kovasti ja olin aika pihalla. Pingoin perässä ja ehdin tekemään valssin ennen Aata, tosin tiukoille meni ja taisi Loffo olla jalassa kiinni. Siis ei hampailla nyt kuitenkaan...
Jennin palaverin tulosta:
- 8 rima alas. Olin todnäk ohjaamassa jo ysiä, eli tein perinteisen virheen, hosuin. Olisi pitänyt ohjata 8 -esteen ponnistuskohtaa kohden ja silloin koira olisi hypännyt nätisti 9 hyppyä kohden. Ei kiirettä mihinkään.
- keinu lensi, mutta se on odotettavissakin. En usko, että mitään isompaa traumaa tuli.
- 13 rima alas. Sama ongelma kuin kasilla. En ohjannut ponnistuskohtaa kohden vaan olin ihan jo menossa eteenpäin. Malttia!
- Putkeen puomin sijasta. Vein sen sinne, olisi vaatinut puolivalssin ennen puomia. Yritin vain käskyllä ja omalla liikkeellä, käsikin varmaan huitoi putkeen.
- 16, 17 rimat alas. Suunnilleen sama ongelma kuin aikaisemmin. Tämähän on itse asiassa positiivista, mulla on vaan yksi ongelma ohjauksessa :D Näillä esteillä taisin mennä vielä jotenkin liian lähelle esteitä, kun olisi riittänyt kauempaakin ohjaaminen ja näin ollen tilan antaminen. 16 -hypylle vietäessä olin todnäk vielä koiran edessäkin.
- putkesta viimeiselle hypylle mentäessä on tärkeää, että juoksee viimeistä hyppyä kohden, eikä suoraan. Näin kerrotaan koiralle mihin se suunta on, koska kun koira tulee putkesta se kuitenkin katsoo missä ohjaaja on.
Mitä tulee sitten mun mielialoihin, niin kyllä niissäkin on niin hlvtisti tekemistä. Toisen radan jälkeen olin aivan pettynyt!! Siis haloo - joku MÖLLIKISA ja minä oon jo siellä ihan tuiskeessa. Ei oo todellista.
Nyt, kun olen tätä kokemusta kelannut, niin Loffo teki radalla just niin kuin sanoin; rengas on selkeästi kaalissa, aina se meni sinne päin mihin olin ohjaavinani, kepit meni hienosti ja kontakteilla pysyi. Harjoittelu siis jatkuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti