Tuo on pätkä MM -09 yhdestä karsintahyppäristä ja tuota me treenattiin eilen. Aika huonolaatuisena sain tuon kuvan tänne, mutta ehkä siitä jotain näkee, jos oikein tiiraa.
Tutustuessa yritin pitää päässäni sen ydinajatuksen: mieti koiraa ja sen linjoja! Putken jälkeen ajattelin tehdä pakkovalssin, mutta jostain syystä muutinkin sen typeräksi vedoksi ja jokski muuksi. No ei toiminut. Ja ymmärrän kyllä nyt täysin miksi ei. Mullahan oli rintamasuunta koko ajan koiran ponnistuskohtaa kohden - dorka. Loffo tuli hienosti joka kerta juuri niin kuin pitikin :) Pakkovalssistakaan en ole varma onko se oikea juttu tuohon, mutta se toimi.
Hypyt pitää ohjata kunnolla yli, muuten tippuu rima. Tyhjään hyppääminen ja, jos jään taakse ovat haasteellisia - näitä täytyy treenata lisää. Mielestäni maltoin nyt käsien kanssa; ainakin yritin sen tiedostaa.
Rengas meni hienosti kovassa vauhdissa ja putken huutaessa edessä! On se vaan niin kuuliainen jätkä. Oikein semmonen lipilipi - kymppejä vaan koulussa tulee, kun vähän viitsii lukea. Aina ei ehkä viitsi.
Mitään maailmaa mullistavaa oivallusta ei eilen tullut; eiköhän niitä oo tälle viikolle / kuukaudelle tullut jo tarpeeksi :D. Kivalta tuntui mennä tuota pätkää ja mielestäni nyt huomioin koiraa koko ajan. Ei ollut päässä ihan niin kova kiire kuin joskus. Johtui ehkä osittain siitä, että rataprofiili oli sellainen, että ei siinä tullut itselle edes fyysisesti kiire missään kohtaa.
Tuota kiireen tuntua haluaisin pohtia joskus enemmänkin. Mistä se johtuu, että ihminen tuntee kiirettä? Joskushan toki on aidosti kiire, mutta aika paljon se on asioiden priorisoinnista ja kokonaisuuksien hahmottamisesta kiinni. Miten tuo sitten soveltuu agilityyn? Luulen, että kun pääsen syvemmälle tässä Loffo -ohjauksessa niin alan ymmärtämään tätäkin asiaa. Haluaisin mennä radalla rauhallisin mielin. Peace.
1 kommentti:
Uskoisin että jos sä koitat joka kerta miettiä treeneissä mihin sulla on kiire niin saat ehkä katkottua sitä hosumisongelmaa. Siis oikeesti pysähdyt ja mietit onko mulla oikeesti kiire ja mihin. Pystytkö perustelemaan itsellesi sen kiireen, ihan siis faktoilla? (vastaus: et ;) )
Mä olen hirveän paljon huonompi juoksija kuin sinä ja mun koira menee melko lujaa. Silti mä en nykyisin juurikaan tunne kiirettä radalla. Kun sisäistät sen että sä et suorita niitä esteitä vaan koira, ja sun ei tarvitse saattaa sitä joka esteelle kun se osaa mennä ihan itsekin niin helpottuu olo kummasti :)
Ollaan tästä puhuttukin ja on varmaan ihan totta sekin että se kiire -asenne on ehkä vähän syvällisempi juttu ja liittyy moneen muuhunkin asiaan kuin agilityyn.
Lähetä kommentti